USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

SAAKO NÄIHIN ELÄIMIIN EU-TUKEA?
Ei saa. Eläimet luokitellaan Saksassa tuotantoeläimiksi mutta muihin hyötyeläimiin verrattavaa tukea ei ole saatavissa. Toisaalta huono, toisaalta hyvä asia. Kasvatusta ei myöskään rajoiteta millään tavalla.

MITÄ NÄILLÄ TEHDÄÄN?
Alpakka on villantuottaja. Etelä-Amerikasta tuodaan valmista lankaa ja tuotteita niin halvalla, että toistaiseksi villantuotanto Suomessa ei vielä ole kannattavaa mutta villantuotantoa kehitellään.
-Villaa voi käyttää yksilöllisiin käsitöihin ja muihin erikoistuotteisiin.
-Eläimiä voi käyttää matkailuyrityksissä nähtävyytenä.
-Eläimiä voi käyttää maisemanhoidossa, ylettyvät korkeammalle kuin lampaat, eivätkä pehmeillä sorkillaan sotke juuristoa, eivät mää'i, joten niitä voi käyttää paikoissa, joissa ei suvaita meteliä, hautausmaiden ja sairaaloiden lähistöt jne.
-Villantuotantoon pitää laskea myös eläimen jälkeläisten villa, jolloin villamäärä onkin jo melkoinen.
-Eläinmyynti. Mikäli Suomeen saadaan hyvä ja terve kanta, voidaan täältä myydä takaisin erittäin terveitä eläimiä. Suomen tautitilanne on esimerkillinen, josta monet maat voivat vain unelmoida.
-Vertaa alpakkaa ja laamaa hevoseen, eihän hevostakaan kukaan enää oikeasti tarvitse, silti sen ympärille on kehitetty runsaasti oheistoimintaa.
-Vaikka alpakat ovat alunperin pelkkiä villantuottajia, näyttelytoiminta on myös hyvin suosittuja. Koulutettuja eläimiä pystyvät lapsetkin ohjaamaan.

MIHIN LAAMAA KÄYTETÄÄN?
Laama on perinteisesti juhta mutta sen villa on silti pehmeämpää kuin lampaan villa. Laamoja käytetään näyttely-, harraste-, seura- ja terapiaeläiminä. Maailmalla niitä käytetään myös vaelluksilla. Kaikki näitä toimintoja kehitellään myös Suomessa. Laama on luonteeltaan utelias ja oppivainen. Ulkomailla kilpailutoiminta on erityisen suosittua. Ulkomuodon lisäksi arvioidaan taitoja mm. esteradalla. Laamahan on juhta, jonka on pitänyt osata kulkea kapeilla vuoristopoluilla, ylittää ja alittaa esteitä ja olla muutenkin varmajalkainen. Esteradalla taluttaja kulkee edellä saman radan. Kamelieläimiä ei voi pakottaa mihinkään, jos homma ei miellytä, ne menevät maate. Hauska harrastus, vertaa hevoseen.

ONKO YLLÄPITO KALLISTA?
Vaikka hankintakustannukset ovat korkeat, ylläpito on halpaa, rehukulut ovat minimaaliset, alpakoiden aidaksi riittää 120 cm verkko, talliksi sopii vanha navetta tms, joka on kuiva ja tuulensuojainen. Tallin on kuitenkin hyvä olla niin viihtyisä, että siellä on itsekin mukava olla sillä aika kuluu nopeasti alpakoiden seurassa. Eläimet viihtyvät tutussa ja turvallisessa aitauksessa eikä niillä ole karkaamishaluja.

VOIKO NÄITÄ SYÖDÄ?
Voisi, Etelä-Amerikassa kamelideja syödään mutta Euroopassa lihantuotannolla ei tule olemaan mitään merkitystä. Tuntuu kuin söisi oman koiransa. Eläin on niin pieni, että ei siitä lihaa paljon saisikaan, se vain näyttää isolta tuuhean villan vuoksi.

KUINKA VANHOIKSI NE ELÄVÄT?
Alpakat ja laamat elävät yli 20-vuotiaiksi, tosin eläisi lehmäkin, jos siltä ei otettaisi rankkaa tuotosta. Emällä voi siis hyvinkin olla toistakymmentä jälkeläistä.

MISTÄ NÄMÄ OVAT KOTOISIN?
Alpakka ja laama ovat Etelä-Amerikkalaisia kamelieläimiä, jotka ovat olleet kotieläiminä jo n. 5000 vuotta. Oikeastaan ne eivät ole ikinä olleetkaan villieläimiä vaan jalostettu, alpakka vikunjasta ja laama guanakosta.

MITÄ NE SYÖVÄT?
Alpakka tulee toimeen niukalla rehulla, lehdekset ja kerput maistuvat hyvin, kuiva heinä, kaura, poron pellettirehu. Kustannukset ovat hyvin pienet.

KUINKA NE LISÄÄNTYVÄT?
Tiineys kestää 11,5 kk ja kerrallaan syntyy yksi vasa eli ne lisääntyvät hitaasti. Keinosiemennys on vasta kokeiluasteella ulkomailla.

ONKO TÄMÄ SEURAAVA NUTRIA, STRUTSI, EMU, NANDU...?
Ei aivan, koska nämä ovat niin älykkäitä eläimiä, että niiden kanssa voi tehdäkin jotakin. Näiden aivot ovat isommat kuin silmä.

ONKO SÄÄNNÖLLISIÄ ELÄINLÄÄKÄRIKULUJA?
Alpakat ja laamat ovat erittäin terveitä. Joitain sairaustapauksia on ollut. Loislääkinnät on syytä tehdä säännöllisesti, rokotusten tarve vaihtelee tilakohtaisesti. Tietoja eläinlääkinnästä www.vetele.com/alpakka2.htm

MISTÄ NÄITÄ SAA?
Hankinta on vielä melko hankalaa, koska eläimistä on kova kysyntä kaikkialla ja hyvien eläinten löytäminen voi olla hankalaa. Alalla on monenlaisia myyjiä. Kun suunnittelet alpakoiden hankkimista, perehdy huolellisesti niiden hoitamiseen. Katso mitä alpakkatuotteen hinnat sisältävät.

LASKEVATKO HINNAT?
Maissa, joissa eläimiä on tarhattu jo toistakymmentä vuotta, hinnat ovat pysyneet melko tasaisina. Korkeaan hintaan vaikuttaa hidas lisääntyminen. Vieroitetun vasan hinta on melkein emän hinta, seuraava tuo jo voittoa.

PALJONKO MAKSAA?
Hintaa on vaikea määrittää. siihen vaikuttavat ikä, sukupuoli, tiineys, väri, suku jne. Melko hyviä orheja tai ruunia saa n. 4000 €, tiine, hyvä emä on tietysti kalliimpi. Ulkomaisissa huutokaupoissa miljoonahinnat ovat keinotekoisia, niin hyviä eläimiä ei oikeasti olekaan. Jos katsot ulkomaisilta sivuilta hintoja, lisää niihin aina karanteenit, testit, kuljetukset, vakuutukset. Mieti myös kuka vastaa mistäkin eri vaiheissa.

MISTÄ SAA LISÄÄ TIETOA?
Suomeksi on olemassa "Alpakkakasvattajan käsikirja", alpakkayhdistys järjestää tiedotusta ja koulutusta, Alpakkatuote järjestää kursseja, ulkomaiset nettisivut, ulkomaiset lehdet ja kirjat. Kurssit ulkomailla. Hakusanoiksi kannattaa antaa alpaca, alpaka, alpacka, kannattaa myös tutustua suomalaisilla kotisivuilla oleviin linkkeihin.

ONKO MAAHANTUONTI VAIKEAA?
EU-maista säännöt ovat selkeät, tutkitaan tietyt sairaudet ja pidetään eläin lähtömaassa kuukauden karanteenissa. Muista maista maahantuontilupa tapauskohtaisesti. Säädökset voivat muuttua tautitilanteen muuttuessa. Maahantuonti voi tuntua helpolta mutta siihen liittyvät eläinten ja luotettavan kasvattajan valinta, sukujen tutkiminen, paperisota, karanteeni lähtömaassa, eläinlääkäri lähtömaassa ja kuljetus. Alpakkatuote on aina järjestänyt vapaaehtoisen karanteenin Suomessa. Alpakkatuote antaa aina uudelle kasvattajalle koulutuksen eläintenpidosta ja neuvoo jatkossakin. Kokemusta on jo useasta tuonnista ja Suomen pisin kokemus tarhaamisesta.

MITEN VIRANOMAISET SUHTAUTUVAT?
Tietyt taudit tutkitaan tuonnin yhteydessä, kontrollit vuoden ja kahden kuluttua tuonnista. Tautisäännöt voivat tietysti muuttua nopeastikin. Muuten näitä voi pitää melko vapaasti, eivät haise tai metelöi.